Minun lapsuudenaikainen kangas, ollut milloin verho,
milloin päiväpeitto, milloin lakana.
milloin päiväpeitto, milloin lakana.
Rakas äitini ei ollut ikinä hävittänyt tätä mihinkään
ja päätyi jossakin vaiheessa minulle.
ja päätyi jossakin vaiheessa minulle.
Olen aina rakastanut Sarah Kay-hahmoja, niin kauniita ne on.
Serkkutytön ristiäisiin valmistui Mekkotehdas-kirjan Katariina mekko.
Neiti tosin sairastui edellisenä yönä, eikä harmikseen päässyt koko ristiäisiin.
Kyllä harmitti tyttöä ja äitiä!!!
Kaverin synttärit onneksi hieman paikkasi tilannetta.
Hetki ennen lähtöä, kuulokkeissa soi Jukka Poika :)
Hihoissa, pääntiellä ja helmassa brodyyrinauhaa
OIH ja VOIH! Niin kauniit tyttöset! :)
*Sanna*
Oi, nätti mekko ja tuttu kangas! ;) Multa, toiselta kasaritytöltä, tuo löytyy peittona. Odottelee Ainoa..
VastaaPoista